TUTKIMUSYKSIKÖT
2004
Marianne Liljeström (toim.): Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta.
Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-146-1
Miten feminististä tietoa tuotetaan? Mitä menetelmien valinta merkitsee feministisen tiedon tuottamisessa? Onko feminististen kysymysten asettaminen tietyille aineistoille sama asia kuin sukupuolen määritteleminen tutkimuskohteeksi? Tuottavatko tietyt menetelmät vakuuttavampaa feminististä tietoa kuin toiset? Miten tutkijan ennakko-olettamukset, tietoteoreettiset näkemykset ja menetelmät ovat kytköksissä toisiinsa? Teos on ensimmäinen opiskelijoille ja tutkijoille tarkoitettu suomenkielinen kirja, jossa pohditaan feministisessä viitekehyksessä erilaisia tietämisen mahdollisuuksia ja tapoja, tiedon ja vallan yhteyksiä ja muutoksen visioita. Konkreettisien aineistojen avulla kirjoittajat tarkastelevat tutkijan paikantuneisuutta, feminististen teorioiden, erilaisten tutkimuskenttien ja metodien välisiä suhteita. Kirjassa keskustellaan monitieteisesti siitä, miten feministiset kysymykset kohtaavat tiedon tuottamisen menetelmät.
Eeva Jokinen, Marita Husso ja Marja Kaskisaari (toim.): Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö.
Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-157-7
Ruumiillisuus on ajankohtaistunut monella tapaa. Bio- ja informaatioteknologia haastavat ruumiiden “luonnollisuuden”. Media ja viihdeteollisuus leikittelevät – joskus hengenvaarallisesti – ulkonäöllä, sukupuolisuudella ja seksuaalisuudella. Globalisoitumisen kääntöpuolia ovat läheisiin suhteisiin ja hoivaan kohdistuvat uudet vaatimukset. Nykyinen työelämä muotoilee uudenlaisia työruumiita. Feministisessä tutkimuksessa ruumiillisuus on aina ollut tärkeä tutkimuksen kohde ja ristiriitaisenkin teoreettisen keskustelun teema. Tässä kirjassa ruumiillisuutta tarkastellaan näkökulmana, tietoisena taktisena tutkimusvalintana. Siinä kysytään, mitä tarkoittaa, jos ruumiillistunut kokemus, eletty ruumis, liha tai iho otetaan näkökulmaksi. Mitä teoreettisia ja empiirisiä seurauksia sillä on? Mitä ovat ruumiillisuuden teoretisoinnin ja sen sovellutusten menestykset ja harhapolut? Mitkä näyttäisivät olevan järkevimmät kehityssuunnat? Millaisia mahdollisuuksia ruumiillisuuden näkökulmat tarjoavat konkreettisille, paikallistuneille tutkimuksille? Katoaako materiaalinen ruumis, kun ihmisten nautinnoista ja kärsimyksistä, rytmeistä ja asennoista, seksuaalisuudesta ja kyvykkyydestä tehdään akateemisia kertomuksia? Pitääkö ihmisten ruumiillisuudesta ylipäätän tehdä tutkimusta? Eli: Miten ruumiin käsite pannaan töihin feministisessä tutkimuksessa?
Katriina Honkanen: Historicizing as a Feminist Practice. The Places of History in Judith Butler’s Constructivist Theories.
Åbo Akademi, 2004. ISBN: 952-12-1454-6
“Historicizing as a Feminist Practice. The Places of History in Judith Butler’s Constructivist Theories” is a dissertation from the field of women’s studies. The dissertation is influenced by a critical philosophy of history and discusses the relationship between feminist constructivist arguments and historicism. It asks: “What is the use of history in feminist constructivist theories?” Using Judith Butler’s theories as examples it sets out to explore topics like “Contingency and Constructivism”, “The Historicity of the ‘Constitutive Outside’” and “Performativity and Historicity”. To invent new structures of thought and to think about the possibilities for conceptual change the dissertation suggests that feminists start practicing a “virtual non-historicity” and “a strategic forgetting of history”.
Tuomaala, Saara: Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921-1939.
SKS, 2004. ISBN 951-746-655-2
Vuonna 1921 voimaan tullut oppivelvollisuus vaikutti lasten koulunkäyntiin erityisesti maaseudulla: maalaislapsetkin sidottiin valtiolliseen kansalaiskasvatukseen. Oppivelvollisuuskoulussa työtätekevistä maalaislapsista pyrittiin kasvattamaan työteliäitä, puhtautta vaalivia ja kirjoitustaitoisia poikia ja tyttöjä. Tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ovat minkälainen vaikutus sukupuolella, terveydellä ja sosiaalisella asemalla oli kasvatukseen ja koulukokemuksiin sekä miten kansakoulussa ilmenivät aikakauden poliittiset jännitteet. Saara Tuomaalan poikkitieteellinen tutkimus yhdistää historiantutkimusta feministiseen tutkimukseen, kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan oppivelvollisuuskoulua ja sen kokemuksia erityisesti kahdessa pitäjässä, keskisuomalaisella Kivijärvellä ja pohjoispohjanmaalaisessa Paavolassa. Kasvatusta ja opetusta lähestytään paitsi kasvattajien asettamista päämääristä, myös kasvatettavien kokemuksista käsin.
Kupiainen, Tarja: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies.
SKS 2004. ISBN 951-746-641-2
Tarja Kupiainen paneutuu perinteentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan eeppisen kalevalamittaisen kansanrunouden naiseuden ja mieheyden esityksiin, ja pohtii, millaisia ovat kalevalainen nainen ja mies. Lisäksi väitöstutkimuksessa käsitellään perinteen sukupuolta ja runon määrittymistä feminiiniseksi tai maskuliiniseksi. Kupiainen etsii vastauksia kysymyksiinsä runojen hiljaisuuksista ja aukoista, lähtökohtanaan Sisaren turmeluksen runo, joka kertoo tietämättään insestiseen suhteeseen ajautuvista nuorukaisesta ja neidosta. Oivaltava ja intensiivinen teos laajentaa naisnäkökulmaista representaatiotutkimusta sekä suomalaista feminististä perinteentutkimusta feminististä antropologiaa hyödyntäen.
Aalto, Ilana ja Kolehmainen, Jani (toim.): Isäkirja. Mies, vanhemmuus ja sukupuoli.
Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-154-2
Isäkirja tarjoaa vastauksia ajankohtaisiin isyyttä koskeviin kysymyksiin. Isyyttä avataan monelta kantilta: isien itsensä kertomana, asiantuntijoiden kuvaamana, romaanihenkilöiden rooleina ja perhepolitiikan kohteena. Kirja haastaa tekemään näkyväksi isien sukupuolen merkityksen ja erilaisten isyyksien kirjon yhden mallin sijaan. Isäkirja ei unohda myöskään äitejä: isyyksiä tarkastellaan niin sukupuolten välisissä suhteissa kuin osana sukupuolijärjestyksiä. Kaksitoista tutkijaa lähestyy isyyksiä naistutkimuksen, sosiologian, historian, kasvatustieteen, kulttuuriantropologian ja psykologian näkökulmista. Isäkirja on aidosti monitieteinen johdanto suomalaisen isätutkimuksen teemoihin ja kysymyksenasetteluihin. Kirja toimii oppikirjana yhteiskuntatieteiden sekä kasvatus- ja sosiaalialan opinnoissa. Se soveltuu perheiden tai isien kanssa työskentelevien työn tukemiseen sekä luettavaksi kaikille vanhemmille tai sellaisiksi aikoville.
Honkasalo, Marja-Liisa, Utriainen, Terhi ja Leppo, Anna (toim.): Arki Satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä.
Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-150-X
Kirjassa pureudutaan lähietäisyydeltä suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin, jotka ovat tuoneet monia uudistuksia mutta synnyttäneet myös hauraita elämänalueita ja paljon epävarmuutta. Kirjoittajat edustavat eri tieteenaloja mutta kaikkia yhdistää etnografinen tutkimusmenetelmä. Kirjan luvut perustuvat nykysuomalaisten kokemuksille ja kertomuksille elämästä, joka ei aina pidä ihmisestä tarpeeksi hyvin kiinni. Arki satuttaa -kirjan kuvaamia ihmisiä ovat Pohjois-Karjalan rakennemuutosten pitkän historian läpi eläneet, Lounais-Suomen viljelijät Euroopan yhteisön ja globalisaation puristuksessa, Suomeen muuttaneet pakolaiset, masennuksesta tai huolesta kärsivät, sydänsairaat sekä abortin kokeneet. Heidän kertomuksistaan piirtyy kuva elämästä, jonka olennainen osa on kärsimys. Näillä ihmisillä on kuitenkin monia keinoja, joilla elämää pyritään pitämään omissa käsissä.
Henriksson, Lea ja Wrede, Sirpa (toim.): Hyvinvointityön ammatit.
Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-917-2
Mitä tapahtuu hyvinvointityölle ja sen ammattilaisille, kun hyvinvointipalveluja yksityistetään? Kuka hoivaa tulevaisuudessa? Hyvinvointityön ammatit tutkii terveys- ja sosiaalialan ammattien ja asiantuntijuuden muotoutumista. Teoksen kirjoittajat ovat kokeneita alan asiantuntijoita ja aiheesta väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita, jotka nostavat ammatit ja niiden muutosvoimat tutkimuksen kohteeksi. Monitieteistä ammattien tutkimusta esittelevä kirja on tarkoitettu yhteiskuntatieteellisten aineiden opetukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Se soveltuu sosiaali- ja terveyspolitiikan, sosiologian sekä naistutkimuksen oppikirjaksi. Teos on hyödyllistä luettavaa kaikille hyvinvointityön ammateissa toimiville ja hyvinvointityön muutoksista kiinnostuneille.
Nummijärvi, Anja: Palkkasyrjintä. Oikeudellinen tutkimus samapalkkaisuuslainsäädännön sisällöstä ja toimivuudesta.
Edita, 2004. ISBN 951-37-4241-5
Mitä palkkasyrjintä lainsäädännöllisenä terminä tarkoittaa? Entä samapalkkaisuusperiaate oikeudellisena normina? Anja Nummijärven väitöskirja on palkkaerojen oikeudellista sääntelyä koskeva kokonaisesitys, jossa tarkastelun keskipisteenä on eritoten lainsäädäntöön sisältyvien palkkasyrjintäkieltojen sisältö.
Löyttyniemi, Varpu: Auscultatio Medici: Kerrottu identiteetti, neuvoteltu sukupuoli.
Sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 347. Tampereen yliopisto, 2004. ISBN 951-44-5976-8
Varpu Löyttyniemi pohtii lääkäri-identiteettiä pääasiassa omaelämäkerrallisten aineistojen pohjalta. Professioteoriassa ja -ideologiassa uraa on perinteisesti tarkasteltu irrallaan muista elämänalueista. Samalla tullaan olettaneeksi uralla etenijän, ainakin perheellisen, sukupuoli. Kulttuurissamme vastuu lapsista mielletään kuuluvaksi ensisijaisesti äidille. Perheellinen naislääkäri tasapainoileekin lääkärimyytin ja äitimyytin välillä – molemmat vaatisivat täydellistä sitoutumista. Löyttyniemen tutkimuksessa nimitetään myyttiseksi lääkäriksi eräänlaista ammattikulttuurista peruskertomusta, joka toimii (maskuliinisen) lääkäri-idelogian normistona.
Penttinen, Elina: Corporeal Globalization: Narratives of Subjectivity and Otherness in the Sexscapes of Globalization.
Tampereen yliopisto, 2004. ISBN 951-706-206-0
Elina Penttinen on tutkinut venäläisnaisten seksipalvelujen tarjoamista Suomessa sekä yleisemmin globalisaation vaikutusta seksiteollisuuteen. Seksin ostaminen tai sen myynti ei koskaan typisty kahden ihmisen irrallaan muusta maailmasta tekemään sopimukseen: myyjä ja ostaja ovat sidoksissa laajempiin globalisaatioprosesseihin, jotka muokkaavat yksilöiden toiminnan edellytyksiä. Seksiteollisuus luo kuvaa eroottisesta itänaisesta. Venäläisnaisten prostituutio Suomessa ei kuitenkaan ole
“itänaiselle” vain uusi toiminnan mahdollisuus vaan usein juuri globalisaatiosta johtuva taloudellinen välttämättömyys.
Palin, Tutta: Oireileva miljöömuotokuva. Yksityiskohdat sukupuoli- ja säätyhierarkian haastajina.
Kustannus Oy Taide, 2004. ISBN 951-608-059-6
Miljöömuotokuva, jossa henkilö kuvataan autenttisessa toimintaympäristössään, on osoitus 1800-luvun lopun naturalismin halusta uudistaa muotokuvamaalausta. Mieluiten luonnollisessa koossa maalattu miljöömuotokuva runsaine yksityiskohtineen muodosti kolmiulotteisen tilan, johon henkilö sijoittui. Suomessa miljöömuotokuvamaalareina kunnostautuivat erityisesti Albert Edelfelt, Axel Gallén, Eero Järnefelt, Gunnar Berndtson ja Maria Wiik. Tutkimukseen sisältyy runsas pohjoismainen ja ranskalainen vertailuaineisto. Tutta Palinin tutkimus tuottaa yhtäältä tuoreen ja kriittisen tulkinnan tunnettujen taiteilijoiden tunnetuista teoksista. Se nostaa myös esiin uutta, vähemmän tunnettua aineistoa.
Puuronen, Anne: Rasvan tyttäret – Etnografinen tutkimus anorektisen kokemustiedon kulttuurisesta jäsentymisestä.
Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 42, 2004. ISBN 952-5464-11-3
Uskontotieteellisen tutkimuksen näkökulmasta anoreksian ydin ei ole laihduttaminen tai nuoren tytön perfektionismi, vaan kulttuuristen arvostusten ja ihanteiden ylihallinta sekä korostunut terveyskäyttäytyminen. Mitä anoreksia kertoo suhteesta omaan terveyteen ja osallisuudesta yhteiskunnalliseen elämään? Anne Puurosen teosta voi lukea yhteiskunnallisena puheenvuorona, jossa kyseenalaistetaan nyky-yhteiskunnan suorituskeskeisyys ja ihannoidun terveystavoitteisen elämäntavan mielekkyys.
Jalagin, Seija & Konttinen, Annamari (toim.): Japanilainen nainen. Kuvissa ja kuvien takana.
Osuuskunta Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-134-8
Japanilaisen naisen kuva, kuten täydellisen feminiinisyyden ruumiillistumana pidetty geisha, heijastaa länsimaisia ihanteita, toiveita ja pelkoja. Japanilainen nainen -teoksessa suomalaistutkijat analysoivat sekä japanilaisesta naisesta piirtyvää kuvaa että todellisuutta kuvan taustalla. Teos on julkaistu yhteistyössä Suomen Japanin instituutin kanssa.
Kailo, Kaarina & Sunnari, Vappu & Vuori, Heli (toim.): Tasa-arvon haasteita globaalin ja lokaalin rajapinnoilla.
Oulun yliopistopaino, Northern Gender Studies, ESR, WOMEN-IT.
Kokoomateos tarkastelee Suomen pohjoisten alueiden naisten elämää tasa-arvonäkökulmasta. Kuuteen osioon jakautuvan kirjan neljä ensimmäistä osiota koostuvat akateemisista artikkeleista, viides osio puolestaan on omistettu kansainvälisille ja paikallisille naisliikkeille. Kuudes osio pohjautuu Sari Pikkalan teokseen ja esittelee avainkäsitteitä ja sukupuolen mukaan eriytyviä tilastoja Pohjois-Suomesta.
Antikainen, Marjo-Riitta: Sääty, sukupuoli, uskonto. Mathilda Wrede ja yhteiskunnan muutos 1883-1913.
SKS- Bibliotheca historica -sarja, nro 83, 2004.
ISBN 951-746-552-1
Kansainväliseksi legendaksi ja protestanttiseksi pyhimykseksi kutsuttu Mathilda Wrede oli kiistelty vankilaevankelista ja vankien inhimillisen kohtelun puolestapuhuja. Tässä teoksessa tarkastellaan Wreden poikkeuksellisen elämäntehtävän syntyä, sen vastaanottoa miehisen vankeinhoidon parissa sekä hänen maineensa kehitystä. Sukupuoleen, uskonnollisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvien näkökulmien myötä tutkimuksen erääksi keskeiseksi aihepiiriksi nousee suomalaisen yhteiskunnan muutos 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.
