TUTKIMUSYKSIKÖT
2002
Aaltonen, Sanna & Honkatukia, Päivi (toim.): Tulkintoja tytöistä. Tietolipas 187. Helsinki.
Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002. ISBN 951-746-343-X
Ajankohtaisia ilmiöitä ja keskusteluja tyttötutkimuksen näkökulmasta. Kokoelma valottaa monipuolisesti suomalaisten tyttöjen suhdetta yhteiskunnallisiin rakenteisiin, tyttöjen tasapainoilua ja pyrkimyksiä suhteessa niin eläinaktivismiin, rasismiin, äitiyteen, tekniikkaan kuin seksuaalisuuteen. Kirjoittajat liikkuvat mm. sosiologian, yhteiskuntatieteiden, folkloristiikan ja historian aloilla.
Ahola, Minna & Antikainen, Marjo-Riitta & Salmesvuori, Päivi (toim.): Eevan tie alttarille. Nainen kirkon historiassa.
Helsinki: Edita 2002. ISBN 951-37-3733-0
Eevan tie alttarille tarkastelee kristinuskon kaksituhatvuotista historiaa naisen näkökulmasta. Kirja kertoo naisen historian luomiskertomuksen Eevasta Neitsyt Mariaan, mystiikan ja profetoinnin kautta yhteiskunnan ja kirkon rajoja koettelevaksi toimijaksi. Kirja haastaa lukijan ottamaan kantaa muun muassa kysymyksiin: oliko Eeva syyllinen syntiinlankeemukseen, miksi naiset suljettiin johtajanviroista, miten naiset kiersivät “Nainen vaietkoon”- kieltoa, mitä Klemens Aleksandrialainen sanoi naisten välisistä avioliitoista, miltä naisen asema näyttää eri kristikuntien opetuksessa, millainen roolimalli Neitsyt Maria on ja paljon muuta.
Bergman, Solveig: The Politics of Feminism: Autonomous Feminist Movements in Finland and West Gemany from the 1960’s to the 1980’s.
Åbo: Åbo Akademis förlag 2002. ISBN 951-765-100-7
Bergman tutkii väitöskirjassaan naisten kollektiivista toimintaa feministisissä liikkeissä Suomessa ja Länsi-Saksassa, 1960-luvun lopulta ja 1980-luvun loppuun. Ns. uuden naisliikkeen vaikutukset ovat nykyään selvästi nähtävissä, ja sitä voidaankin pitää yhtenä vaikutusvaltaisimmista sodanjälkeisen ajan sosiaalista liikkeistä. Bergman tutkii, kuinka naisten kollektiivinen toiminta on feminististen ryhmittymien puitteissa muotoutunut ja kehittynyt. Tutkimuksessa myös tarkastellaan kriittisesti sitä tapaa, jolla feminististä aktivismia on sosiaalisia liikkeitä koskevassa tutkimuksessa käsitelty.
von Bonsdorff, Pauline & Seppä, Anita (toim.): Kauneuden sukupuoli. Näkökulmia feministiseen estetiikkaan.
Helsinki: Gaudeamus 2002. ISBN 951-662-854-0
Monitieteisessä teoksessa pohditaan feministisen “epäpuhtaan” estetiikan ideaa sekä tarkastellaan sukupuolen, kauneuden ja populaarikulttuurin suhteita. Aiheina ovat esimerkiksi filosofisen estetiikan historia ja nykytila, nykytaide, mainonta, bodauskulttuuri, Marilyn Monroe ja mystiikka.
Gordon, Tuula & Komulainen, Katri & Lempiäinen, Kirsti (toim.): Suomineitonen, hei! Kansallisuuden sukupuoli.
Tampere: Osuuskunta Vastapaino 2002. ISBN 951-768-107-0
Kirjassa etsitään vastauksia kysymyksiin, miten naiset ja miehet ovat “suomalaisia” ja millaisin merkityksin? Onko suomalaisuudella sukupuolta? Mitä Suomi-neito symboloi? Miten kansallisuus ja sukupuoli kietoutuvat toisiinsa? Kirjoittajat lähestyvät kansallisuutta ja sukupuolta eri tieteenalojen näkökulmasta ja eri aineistojen avulla. Kirjan artikkeleissa tarkastellaan muiden muassa Nokian menestyskertomuksia, armeijaa, lottia, perhettä, rikosuutisia, kirjailijakuvauksia sekä koulun arkea ja juhlaa.
Holli, Anne Maria & Saarikoski, Terhi & Sana, Elina (toim.): Tasa-arvopolitiikan haasteet.
Helsinki: WSOY, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Sosiaali-ja terveysministeriö. ISBN 951-0-27109-8
Tasa-arvopolitiikan haasteet -kirja on merkkivuoden kunniaksi koottu artikkelikokoelma, joka esittelee tasa-arvopolitiikan tutkimuksen uusimpia tuloksia ja pyrkii herättämään kriittistä keskustelua tasa-arvoon ja tasa-arvopolitiikkaan liittyvistä aiheista Suomessa. Se on paitsi suomalaisen tasa-arvopolitiikan perusoppikirja myös työkalu tasa-arvotyön tekijöille. Teos antaa välineitä 1990-luvun yhteiskunnallisten muutosten vaikutusten ymmärtämiseen sukupuolten tasa-arvon kannalta. Siinä pohditaan tasa-arvon käsitettä, tasa-arvon toimijoita sekä niitä keinoja, joiden avulla tasa-arvoa edistetään työpaikoilla. Kirja asettaa kaksi vakavaa haastetta politiikalle: Ensinnäkin suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelmat ovat ensisijaisesti toimeenpanon heikkoudessa ja poliittisen tahdon puutteessa. Toiseksi, erilaisten naisten ja miesten, seksuaalisten vähemmistöjen, maahanmuuttajien, työttömien, syrjäytyneiden ja vammaisten äänen tulisi kuulua julkisessa keskustelussa tasa-arvosta. Kirjassa kysytään, toteutuuko tasa-arvo Suomessa. Millaista politiikkaa tasa-arvon nimissä ajetaan? Keitä ovat ne naiset ja miehet, joita tasa-arvopolitiikka koskee? Mitä asioita tasa-arvopolitiikalla on tehty näkyväksi ja mitä jätetty piiloon? Millaisia uhkia ja haasteita, mutta myös mahdollisuuksia on näkyvissä? Keskusteluun nostetaan mm. suomalaisen tasa-arvopolitiikan heteronormatiivisuus sekä kysymys pätevyydestä ja pärjäämisestä tasa-arvon kriteerinä.
Husso, Marita: Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila.
Tampere: Osuuskunta Vastapaino 2002. 260 s.
ISBN 951-768-116-X
Kirjassa pohditaan, mikä kiinnittää parisuhdeväkivallan kohteena olleita naisia kotiin ja parisuhteeseen. Samalla hahmotetaan niitä tekijöitä, jotka tekevät vaikeaksi parisuhdeväkivallasta puhumisen, avun hakemisen ja väkivallan uhrien auttamisen. Parisuhdeväkivaltaa lähestytään kirjassa sekä yhteiskunnallisena ja filosofisena ongelmana että ihmisoikeuskysymyksenä. Väkivallan vyyhteä avataan näkökulmilla, jotka yhdistävät muun muassa sosiaalitieteitä, filosofiaa, kulttuurintutkimusta, naistutkimusta ja antropologiaa.
Härkki-Santala, Maria: Oman elämänsä ehtoisa emäntä: maatilan emännän emäntäkuva työn mielekkyyden ja muutoksen näkökulmasta.
Tampere: MC-Pilot Oy 2002. ISBN 952-464-026-0. Väitöskirjan tilausosoite: Väinämöisenkatu 13, 33540 Tampere,
(03) 225 96 00.
Tutkimuksessa tarkastellaan päätoimisen emännän elämää ja työtä sosiaalisten suhteiden kautta muodostuvien näkökulmien avulla. Selvitetään, miten emännät tuottavat puheissaan työnsä mielekkyyden. Emännyys on moninainen tapa toteuttaa naiseutta sukupuoli- ja sukupolviroolina, joka tarkoittaa laajennetussa perheessä kahden eri sukupolven naisen välisen suhteen sisältöä.
Itkua ikä kaikki? Kirjoituksia naisesta, vallasta ja väkivallasta. Prof. Aili Nenolan 60-vuotisjuhlakirja. Toim. Satu Apo, Anu Koivunen, Leena-Maija Rossi ja Kirsi Saarikangas.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002.
ISBN 951-746-453-3
Kirja kokoaa yhteen neljä naistutkimuksen ajankohtaista teemaa: puheen ja puhumattomuuden sukupuolittunei-suuden, äitiyden kulttuuriset merkitykset, naisen ikäänty-misen ja sukupuolittuneen väkivallan. Mitä nainen voittaa valittamalla ja mitä syntyy ahdistuksen ja toimeliaisuuden naisisena summana? Millaista valtaa äideillä on? Miten lähestyä sukupuolittuneen sorron ongelmia globaalisti – entä lokaalisti? Tuoko ikä naiselle valtaa ja voimaa myös Euro-Suomessa? Kirjan sisällysluettelo nähtävissä Kristiina-instituutin sivuilla.
Juvonen, Tuula: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Homoseksuaalisuuden rakentuminen sotienjälkeisessä Suomessa.
Tampere: Osuuskunta Vastapaino 2002. ISBN 951-768-109-7
Suomalaisen homoseksuaalisuuden sosiaalihistoria kertoo paitsi piilossa eläneiden, salaa seurustelleiden ja huolta kantaneiden ihmisten tarinoita, myös hellästi rakastuneiden, avoimesti yhdessä asuneiden ja seksuaalisuuttaan juhlistaneiden suomalaisten naisten ja miesten tarinoita. Juvonen kirjoittaa näkyville rintamakertomuksista elokuviin, aviovuoteista puistoihin ja ravintoloihin, sekä skandaalilehdistöstä henkilökohtaisiin haastatteluihin ulottuvassa analyysissä vaiettua ja unohdettua rakkauden politiikkaa.
Komulainen, Katri (toim.): Sukupuolitetut rajat – Gendered Borders and Boundaries.
Joensuun yliopisto, Psykologian tutkimuksia 22.
Joensuu: Joensuun yliopisto 2002. ISBN 952-458-165-5.
Kirjaan on koottu vuoden 2001 Naistutkimuspäivillä Joensuussa kuultuja esitelmiä. Kirjoituksissa käsitellään yhteenkuuluvuutta ja ulkopuolisuutta, kansallisia, etnisiä ja alueellisia yhteisöjä määrittäviä, jatkuvasti (uudelleen)piirrettäviä rajoja sekä analysoidaan sitä, kuinka sukupuoli kietoutuu näihin tutkimusalueisiin. Kysymys kansallisuuksista, rajoista ja niiden uudelleen muotoutumisesta liittyy maailmanlaajuiseen muutokseen, globalisaatioon, jonka on ajateltu murentavan kansakuntia. Myös käsitys rajasta on kyseenalaistumassa: Rajat ovat muuttuneet erottavista viivoista sosiaalisiksi tiloiksi, joissa kohdataan erilaisuutta ja haastetaan kansallisia, etnisiä ja alueellisia identiteettejä. Kirjoittajat erittelevät kriittisesti kansallisuutta ja kansalaisuutta ja pohtivat, kuinka sukupuolten väliset suhteet sekä naisten poliittinen, oikeudellinen, sosiaalinen ja symbolinen asema muuttuu etnisissä ja kansallisissa yhteisöissä. Kansallisuuksien rajojen ollessa liikkeessä on syytä pohtia, miten “meitä” ja sukupuolta tuotetaan sosiaalisissa käytännöissä.
Kortelainen, Anna: Albert Edelfeltin fantasmagoria: nainen, “Japani”, tavaratalo.
Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002. ISBN 951-746-409-6.
Anna Kortelaisen väitöskirja on ensimmäinen tutkimus suomalaisen ja japanilaisen taiteen yhteyksistä 1800-luvun toisella puoliskolla. Se esittelee japanismiksi kutsutun ilmiön, eräänlaisen ajan taiteilijuuteen monin sitein liittyneen kuvitteellisen “Japanin” peripariisilaisena esineiden ja aistien valtakuntana. Albert Edelfelt (1854-1905) nähdään tutkimuksessa “naisen paikalla”, miehisyydestään epävarmana taiteilijana, naisaiheiden suosijana, eksotisoivana kitsch-sisustajana ja pariisilaisen Au Bon Marché -tavaratalon asiakkaana. Lähtökohtana ovat ne Edelfeltin maalaukset, joissa voidaan nähdä japanilaisia esineitä ja sisustustarvikkeita. Nämä naiskuvat ulottuvat Ida Aspelinin karusta muotokuvasta (1878) aina 1880-luvun alun aistillisiin pariisitarmaalauksiin, joissa mallina on usein salaperäinen Virginie. Teosten mukana nousee esiin rotuoppeja, käsityksiä pariisittarista, keräilyn ja sisustamisen kulttuureja, Pariisin Salongin taktiikkoja, muotikuvia, tavaratalon huumaa ja geisha-naisia. Lähiluettavia ilmiöitä jäsentää saksalaisen filosofin Walter Benjaminin (1892 – 1940) ajattelu, hänen hahmottelemansa baudelairelainen moderni ja massatuotetun esineen haluttava naamiaisasu, fantasmagoria.
Lindahl-Raittila, Iris: From Victim of The “Feminine Mystique” to Heroine of Feminist Deconstruction: Auto/Biographical Images of Sylvia Plath 1963-2001.
Turku: Åbo Akademis förlag 2002. ISBN 951-765-088-4
Väitöskirja on tutkimus niistä kuvista (“images”) ja representaatioista, joita Sylvia Plathista on etenkin elämäkerrallisissa teksteissä konstruoitu viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Lindahl-Raittila esittää tutkimuksessaan, että nämä usein ristiriitaisetkin kuvat paitsi osaltaan muokkaavat Plath-myyttiä, myös auttavat saavuttamaan paremman käsityksen Plathista sekä naisena että kirjailijana.
Markkola, Pirjo: Synti ja siveys. Naiset, uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860-1920.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002. ISBN 951-746-388-X
Kirja avaa uuden näkökulman historiaan. Se havainnollistaa konkreettisin esimerkein uskonnon ja sukupuolen suhteita suomalaisen yhteiskunnan historiassa. 1800-luvun lopulla alkanut kristillissosiaalinen työ korosti sukupuolen merkitystä, kun keski- ja yläluokan naisten edellytettiin ryhtyvän sisariksi “langenneille naisille”. Markkolan tutkimus kertoo molemmista, sekä “langenneista naisista” että heidän “sisaristaan”.
Mattila, Talvikki: Citizens of the Kingdom. Followers in Matthew from a Feminist Perspective.
Publications from the Finnish Exegetical Society 83. Helsinki: Finnish Exegetical Society 2002. ISBN 951-9217-38-X.
Mattila esittää väitöskirjassaan vaihtoehtoisen tulkinnan Matteuksen kertomuksessa kuvatulle “seuraamiselle” feministisen valtakäsityksen näkökulmasta.
Mäkelä, Anna: “Älä lähde yksin hoipertelemaan” – Raiskaus uutisena Helsingin Sanomissa 1996-1999.
Stakes 2002. ISBN 951-33-1355-7.
Julkaisussa käsitellään raiskaukseen liittyviä myyttejä ja valotetaan seksuaalisen väkivallan käsittelyä suomalaisessa lehdistössä, erityisesti Helsingin Sanomissa.
Naumanen, Päivi: Koulutuksella kilpailukykyä. Koulutuksen yhteys miesten ja naisten työllisyyteen ja työn sisältöön.
Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportteja 57. Turku: Turun yliopisto 2002. ISBN 951-29-2268-1
Väitöstutkimuksessa analysoidaan koulutusta suomalaisten miesten ja naisten kilpailukyvyn turvaajana palkkatyön markkinoilla. Miten tutkinto auttaa pääsemään sisällöllisesti mielekkäisiin tehtäviin? Miten tutkinto auttaa menestymään erilaisissa suhdanteissa ja työllisyystilanteissa? Entä miten pärjääminen työmarkkinoilla on edelleen yhteydessä halukkuuteen hankkia lisää koulutusta?
Nenola, Aili (toim.): Inkerin itkuvirret – Ingrian laments.
Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002. 906 s. ISBN 951-746-058-9
Kunnianosoitus itämerensuomalaisen naisperinteen taitajille sisältää kaikki Inkeristä kerätyt itkuvirret, ja sen aikajänne ulottuu 1840-luvulta 1970-luvun lopulle. Kirjassa on alkukielellä ja englanniksi kuolinitkuja, hääitkuja, rekryytti-itkuja ja elämän murrosvaiheisiin liittyviä tilapääitkuja; teos sisältää lähes seitsemänsataa itkuvirttä selityksineen.
Oksala, Johanna: Freedom in the Philosophy of Michel Foucault.
Philosophical Studies from the University of Helsinki 2. Helsinki: University of Helsinki 2002. 294 s. ISBN 952-10-0735-4
Väitöskirja kysyy, mitä vapaus nykymaailmassa voi tarkoittaa ja etsii uusia tapoja ymmärtää se. Keskeinen väite on, että vapaus ei ole ihmisen olemuksellinen ominaisuus eikä hänen vapauttaan valita. Se on enemminkin niiden välttämättömyyksien muuttumista satunnaisuuksiksi, jotka rajaavat valintojamme ja käsityksiämme itsestämme. Se ilmenee esimerkiksi ennakoimattomina mahdollisuuksina elää sukupuolisuutemme ja ruumiillisuutemme. Naisten vapautuminen ei tarkoitakaan naisten synnynnäisen vapauden puolustamista, vaan uusien mahdollisuuksien etsimistä sille, mitä on olla nainen. Väitöskirja nostaa ruuumiillisuuden keskeiseksi feministisille yrityksille etsiä uusia tapoja elää sukupuolisuus. Ruumiillisuuteen sisältyy aina jotain yllätyksellistä, ennakoimatonta, käsittämätöntä ja kontrolloimatonta. Sen sijaan, että tämä olisi rajoite etsiessämme uusia muotoja naiseudelle, se on mahdollisuus vapauteen foucault’laisittain ymmärrettynä. Sukupuolisuuden merkitys ei voi koskaan olla määritelty eikä lukkoonlyöty, sillä ruumiillisuuteen sisältyvä monimerkityksellisyys ja yllätyksellisyys pitää sen jatkuvassa liikkeessä. Olla nainen on ennakoimatonta.
Paasonen, Susanna: Figures of Fantasy: Women, Cyberdiscourse and the Popular Internet.
Annales Universitatis Turkuensis, Sarja B, Osa 251. Turku: Turun yliopisto 2002. ISBN 951-29-2134-0. Väitöskirjaan voi tutustua myös osoitteessa http://www.translocal.net/figures/
Väitöstutkimus käsittelee internetin popularisointia ja sukupuolta – erityisesti tapoja, joilla internetiä on kuviteltu vaihtoehtoisia todellisuuskokemuksia tarjoilevana “kyberavaruutena” sekä tapoja, joilla naisten kategorialle on annettu merkityksiä internetiin liittyvissä keskusteluissa. Tutkimuksessa tarkastellaan tarkastelee “kyberpuheen” rajoja feministisessä viitekehyksessä keskittyen kyber-puheen historiaan, muotoihin ja seurauksiin sekä sen yhteyksiin naisruumiin kuvauksiin ja sukupuolierojen merkityksellistämiseen. Tutkimusaineisto vaihtelee opas-kirjoista elokuviin, televisiosarjoihin, sanomalehti- ja aikakauslehtien artikkeleihin sekä tietenkin verkkosivuihin.
Ryynänen-Karjalainen, Lea: Sukupuolesta huolimatta – naiskanttorit Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Studia musica 14. Helsinki: Sibelius-Akatemia. 208 s. ISBN 952-9658-88-5
Ensimmäinen naistutkimuksen väitös Sibelius-Akatemiasta käsittelee naiskanttoreiden koulutus- ja ammattihistoriaa ja kokemuksia työstään ja työyhteisöistään. Tutkimus keskittyy erityisesti naiseuden ilmenemiseen ja tekemiseen seurakunnassa: mitä naiseus on merkinnyt ja miten se on historiallisesti rakentunut perinteisesti miehisellä koulutus- ja ammattikentällä, mitä naiseus merkitsee tänään ja millaisia paikkoja naiskanttorille on annettu ja annetaan työyhteisössä.
Saarikangas, Kirsi: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa.
Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002. ISBN 951-746-309-X
Asunnon muodonmuutoksia käsittelee modernin, funktionalistisen asunnon ja siihen liittyvän yhdenmukaisen perheen mallin muodostumisen historiaa. Modernin asunnon muotoutumista määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. Puhtaan ilman, huoneiden tilavuuden, parvekkeiden ja ikkunoiden, auringonvalon ja siivoamisen luoman estetiikan ohella kirjassa tarkastellaan asumisen ja elämisen eri toimintojen eriytymistä 1900-luvun kaupunkiasumisessa.
Savolainen, Tarja: Jäämereltä Cannesiin. Naiset elokuvaohjaajina Suomessa ennen vuotta 1962.
Viestinnän julkaisuja 7. Helsinki: Helsingin yliopisto, Viestinnän laitos 2002. ISBN 952-10-0548-3
Savolainen tutkii väitöskirjassaan naisia elokuvaohjaajina Suomessa ennen vuotta 1962 eli ns. vanhan elokuvan aikaan. Tutkimuksessa kartoitetaan naiselokuvaohjaajat ja heidän työnsä niin pitkän näytelmäelokuvan, lyhytelokuvan kuin 16-millimetrisen elokuvan ja harrastajaelokuvan osalta sekä selvitetään sitä, miten naisista tuli elokuvaohjaajia. Teoksessa käsitellyt näytelmä- elokuvaohjaajat ovat Glory Leppänen, Ansa Ikonen ja Ritva Arvelo; lyhytelokuvien tekijöistä tarkastellaan Eva-Lisa Viljasta ja Brita Wredeä.
Smeds, Riitta & Kaupinen, Kaisa & Yrjänheikki, Kati & Valtonen, Anitta (toim.): Tieto ja tekniikka: Missä on nainen?
Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK 2002.
ISBN 952-5005-67-4.
Kirja on verkostomaisen keskustelupiirin tuloksena syntynyt yhteiskunnallinen puheenvuoro naisista ja tekniikasta. Yhden totuuden sijaan se tarjoaa lukijalleen onta erilaista näkökulmaa ja kysymyksenasettelua naiten ja myös miesten elämästä ja tulevaisuudesta tietoyhteiskunnassa. Kirjassa keskustelevat eri tieteenalat, humanismi ja tekniikka, tiede ja käytäntö, eri sukupolvet graduntekijästä emeritaprofessoriin. Kirjan artikkelit jakautuvat kuuteen teemaan: tietotekniikka tyttöjen ja poikien silmin eri koulutusasteilla, työ ja perhe, ura ja lasikatto, naiset tekniikan käyttäjinä ja kehittäjinä, tietotekniikan pimeä puoli sekä viimeisenä teemana suuntaviivoja tulevaisuuteen.
Sunnari, Vappu & Kangasvuo, Jenny & Heikkinen, Mervi (ed.): Gendered and Sexualised Violence in Educational Environments.
Femina Borealis 6. Oulu: Oulu University Press 2002. ISBN 951-42-6880-6. Julkaisu pdf-muodossa
Teoksessa tarkastellaan koulutusympäristöissä ilmenevää sukupuolistunutta ja seksualisoitunutta väkivaltaa, jota on käsitelty hyvin vähän sekä koulumaailmassa että siihen
liittyvissä tieteellisissä kirjoituksissa. Teoksen keskeisiä teema-alueita ovat feminiinisyyden, maskuliinisuuden ja väkivallan representaatiot koulussa, sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä ja ahdistelu sekä heteronormatiivisuus ja seksuaalinen väkivalta. Artikkelit käsittelevät koulukiusaamista, kouluikäisten lasten toverisuhteita, tyttöjen välistä väkivaltaa, lihavuuden määrittymistä suomalaisessa koulussa, homottelua, ei-heteroseksuaalisten nuorten kokemuksia koulussa, insestiä sekä seksuaalista häirintää koulussa, yliopistoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja terveydenhuoltoalalla. Kirja antaa pohjois- eurooppalaisen näkökulman sukupuolistuneeseen ja seksualisoituneeseen väkivaltaan koulutusympäristöissä. Pohjoisen näkökulman rinnalla on vertailevia näkökulmia muualta maailmasta kuten Kanadasta ja Iso-Britanniasta. Kirja soveltuu oppimateriaaliksi opettajankoulutukseen ja pedagogisiin opintoihin sekä päättäjien ja koulutusalalla toimivien henkilöiden tietoisuuden lisäämiseen sukupuolistuneesta ja seksualisoituneesta väkivallasta.
Tapola, Päivi: Äitini puutarhassa. Jälkisanat Sara Heinämaa.
Helsinki: Kääntöpiiri 2002. 333 s. ISBN 951-8989-61-3
Esseekokoelma esittelee kuudenkymmenen naiskirjailijan tuotantoa. Käsiteltävät tekstit ulottuvat ajallisesti 900-luvulta nykypäivään. Päivi Tapola kirjoittaa teoksista lukijana, jonka henkilökohtainen innostus siivittää temaattisia pohdintoja ja tekstianalyysejä.
Tuomaala, Salome: Ruumiita mahdollisuuksien rajoilla. Kokemuksia, kertomuksia ja keskustelua abortista.
Naistutkimusraportteja 2002:1. Helsinki: Tasa-arvoasian neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysministeriö 2002.
ISBN 952-00-1098-X
Vainio-Korhonen, Kirsi: Ruokaa, vaatteita, hoivaa. Naiset ja yrittäjyys paikallisena ja yleisenä ilmiönä 1700-luvulta nykypäivään.
Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
ISBN 951-746-338-3
Teos tarkastelee suomalaisten naisten työn ja toimeentulon historiaa yrittäjänaisen näkökulmasta. Tutkimuksen ytimenä ovat turkulaiset naisyrittäjät kolmelta aikakaudelta: Ruotsin ajalta, autonomian ajalta ja 1900-luvun lopulta.
Vänskä, Annamari (toim.): Näkyvä(i)seksi. Tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista.
Taidehistoriallisia tutkimuksia 25. Helsinki: Taidehistorian seura 2002. ISBN 951-97900-7-1
!/images/49.jpg (Näkyvä(i)seksi. Tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista)! Kirjassa kysytään, “mikä ihmeen visuaalinen kultuuri?” Kirjoitukset käsittelevät aiheita Albert Edelfeltistä ja Magnus Enckellistä missikulttuuriin ja kosmetiikka-mainoksiin, televisiomainosten heteronormatiivi-suudesta muotikuvien naisandrogyniaan. Annamari Vänskän lisäksi kirjoittajia ovat Johanna Frigård, Harri Kalha, Anna Kortelainen, Leena-Maija Rossi ja Juha-Heikki Tihinen.
